Asiantuntijatyöläisen työkyky rakentuu arjen valinnoista – Työhyvinvointivalmentaja kannustaa yksilöllisiin ratkaisuihin

Mitä työhyvinvointi oikeastaan on asiantuntijatyössä? Entä miten jokainen voi itse vaikuttaa omaan jaksamiseensa? Haastattelimme KetäAkatemian työhyvinvointivalmentaja Anne Rantalaa. Hän jakaa meille kokemuksiaan, oivalluksiaan sekä konkreettisia vinkkejä työn arkeen.

KetäAkatemia tarjoaa asiantuntijoille ja tiimeille valmennuksia, jotka tukevat työhyvinvointia, työkykyä ja arjen sujuvuutta. Ratkaisukeskeinen ja käytännönläheinen ote auttaa löytämään jokaiselle sopivat keinot jaksamiseen ja kehittymiseen työelämässä.

Anne Rantala on työhyvinvointivalmentaja, jolla on taustallaan laaja kokemus sekä yrittäjyydestä että henkilöstöjohtamisesta. Anne on kulkenut pitkän tien kaupan alan esimiestehtävistä mediatoimistoyrittäjäksi, ja oman työuupumuksen kokemuksen kautta löytänyt intohimon tukea muiden jaksamista ratkaisukeskeisen valmennuksen keinoin.

“Johtaminen ja ihmisten hyvinvointi on aina kiinnostanut minua. Omien uupumuskokemusten jälkeen halusin selvittää, miten työssä jaksamista voi oikeasti tukea”, Anne kertoo.

Vaikeat vaiheet, kuten syöpään sairastuminen ja yrittäjyyden haasteet, pysäyttivät hänet. Omien rajojen löytäminen avasi silmät sille, ettei työkykyä ja jaksamista voi pitää itsestäänselvyytenä.

Työkyky koostuu pienistä arjen valinnoista

Anne painottaa, että työkyvyn ylläpito on ennen kaikkea pieniä, päivittäisiä päätöksiä. Keskeistä on oppia tunnistamaan omaa kuormitusta, olla armollinen itselle ja uskaltaa pysähtyä silloin, kun sitä tarvitaan.

“Monella on paljon tietoa työhyvinvoinnista, mutta käytännössä oman tilanteen tunnistaminen ja rajojen asettaminen ovat niitä vaikeimpia askelia. Siksi esimerkiksi valmennuksessa korostan konkreettisia työkaluja ja vertaiskeskustelun voimaa”, Anne kertoo.

Anne haluaa muistuttaa, ettei työhyvinvointi ole ainoastaan yksilön vastuulla. Työyhteisöllä ja esihenkilöillä on merkittävä rooli siinä, että jokaisella on mahdollisuus löytää itselleen sopiva tapa tehdä työtä.

Modernit ohjelmistot paremman jaksamisen tukena 

Yksi keino tukea sekä yksilön että tiimin hyvinvointia on arjen selkeyttä tuovat digitaaliset työkalut. Anne nostaa esimerkiksi Severan, jonka avulla työn kuormitus ja resurssit tulevat näkyväksi koko tiimille.

“ Digitaaliset järjestelmät voivat parhaimmillaan vähentää turhaa kuormitusta, kun kaikki näkevät yhteisen tilanteen läpinäkyvästi. Olen nähnyt, miten Severan kaltaiset työkalut auttavat esimerkiksi resurssien hallinnassa ja työn priorisoinnissa. Näin työkuorma ei kasaannu huomaamatta yhdelle henkilölle, vaan sitä voidaan jakaa tasaisemmin ja reagoida ajoissa”, Anne kuvailee.

Hän kuitenkin korostaa, että mikään ohjelmisto ei itsessään ratkaise kaikkea, vaan niiden avulla voidaan mahdollistaa avoin keskustelu, läpinäkyvyys ja yhdessä oppiminen.

Lue myös: Selkeys ja järjestelmällisyys lisäävät työhyvinvointia – Näin edistät järjestelmällisyyttä

Konkreettisia tuloksia – pienilläkin muutoksilla voi saavuttaa positiivisia kokemuksia

Anne on urallaan valmentanut lukuisia tiimejä ja yksilöitä. Hän kertoo, että usein jo pienet muutokset arjessa voivat tuoda merkittäviä tuloksia, kuten työn suunnittelun ja organisoinnin kokemus paranee, keskeytysten määrä vähenee ja tiimihenki vahvistuu.

“Parhaimmillaan tiimi alkaa jakaa kokemuksia avoimesti ja uskaltaa kysyä apua sekä kehittää yhdessä toimintatapoja”, Anne toteaa.

“ Työhyvinvointi ei näy vain arjen fiiliksissä, vaan pitkällä aikavälillä se näkyy sitoutumisessa, innovatiivisuudella ja jopa yrityksen tuloksessa”, Anne painottaa.

Tulevaisuuden työhyvinvointi painottuu yksilöllisyyteen ja kognitiivisen kuorman vähentämiseen

Kysyimme Annelta, mitkä työhyvinvoinnin trendit ovat nousussa asiantuntijatyössä. Hänen mukaansa yksilöllisyyden huomioiminen ja kognitiivisen kuorman vähentäminen ovat avainasemassa.

“On yhä selvempää, ettei yhtä oikeaa tapaa tehdä työtä enää ole. Jokaisen on löydettävä omat voimavaransa ja rajansa. Myös teknologia, kuten tekoäly, voi tulevaisuudessa auttaa esimerkiksi rajaamaan kalenteria ja suodattamaan häiriötekijöitä”, Anne pohtii.

“Silti perusasiat pysyvät, kuten pysähtyminen, oman hyvinvoinnin arvostaminen ja rohkeus pyytää apua silloin, kun sitä tarvitsee”, Anne jatkaa.

Pohdittavaksi sinulle:
Milloin viimeksi pysähdyit miettimään, mistä oma työhyvinvointisi koostuu? Voisitko jo tänään tehdä jonkin pienen arjen valinnan oman jaksamisesi hyväksi?

Minna Hirvonen työskentelee Visma Solutionsin sisältömarkkinoinnissa. Minna arvostaa hyödyllisiä ja informatiivisia tekstisisältöjä. Siksi hän päätyi sisällöntuottajaksi jo vuonna 2004, jotta tiedonnälkäiset löytävät vastauksia digitaalisista kanavista.