Tuntikirjausten ja tuottavuuden suhde on vielä avoin
Jossain tuolla tulevaisuuden sumuverhon takaisessa yrityksessä on mahdollista, ettemme enää tarkastele tuottavuutta tuntikirjausten kautta vaan kokonaisuutena. Ajatukseni tuntikirjauksien tarpeellisuudesta tai tarpeettomuudesta ovat kuitenkin toistaiseksi kaksijakoisia.
Severan tuntikirjaukset mahdollistavat liiketoiminnan suunnittelun
Olemme Severalla painottaneet tuntikirjausten tärkeyttä jo pitkään. Tuntikirjausten hyödyt kun ovat merkittäviä vastakohtana sille, ettei tuntikirjauksia tehtäisi systemaattisesti ollenkaan. Kalle Rapi kertoo blogitekstissään Kolme kätevää keinoa Severan käyttöasteen maksimointiin esimerkin pienestä yrityksestä ja säntillisen tuntikirjaustavan tuomasta huimasta 20 prosentin erosta liikevaihdossa aiempaan verrattuna.
Yksi tuntikirjausten selkeimmistä hyödyistä on se, että niiden pohjalta voidaan seurata työn tuottavuutta ja henkilöstön resursointia tarkasti, sekä suunnitella ja ennakoida lähitulevaisuuden tarpeita paremmin.
Jatkossa tekoälyavusteinen Severa poistaa rutiininomaisia tuntikirjauksia
Jo nykyisellään Severan ekosysteemin sovellusintegraatiot mahdollistavat kalenterimerkintöjen tuonnin ehdotusten muodossa tuntikirjaustyökaluun.
Tulevaisuudessa tekoälyä ja koneoppimista hyödyntävä Severa ennakoi yhä enemmän työntekijän päivittäistä tekemistä. Rutiininomaisiin tuntikirjauksiin käytetty työaika vähenee ja vapautuu asiantuntijatyöhön.
Toisaalta joillakin aloilla työntekijä ei tiedä päivän alussa mitä päivä tuo tullessaan ja millaisten työtehtävien parissa hän päivänsä viettää. Heille tekoälyllä tuskin olisi annettavaa tuntikirjausten osalta.
Lue myös: Tuntikirjausten odottamattomat hyödyt ja vaatimukset
Tuntikirjauksista kokonaisuuksiin
Mikä on tuntikirjauksiin perustuvan liiketoiminnan johtamisen vaihtoehto? Olemme tekstini alussa mainitsemieni ristiriitaisten ajatusten ytimessä.
Yritys voi tarkastella liiketoimintaansa myös kokonaislaskutuksen kautta: “Meillä on tällainen määrä ihmisiä, tällaiset kustannukset, ja tällainen laskutus – mitä jää viivan alle?”
Kokonaislaskutusmallin huonona puolena on se, ettei yksittäiseen pieleen menneeseen projektiin pysty vaikuttamaan reaaliajassa vaan vasta jälkijunassa.
Kokonaisuuden tarkastelu tuntikirjausten sijaan saattaisi pitkällä tähtäimellä luoda myönteistä työnantajamielikuvaa ja uudenlaista luottamussuhdetta työnantajan ja asiantuntijoille välille. Luottamusta siitä, että kunhan työt tehdään sovitussa ajassa – tai sen alle – olemme kaikki ovat “samassa veneessä” tuloksen tarkastelun osalta.